Janne Väistö (kok) kirjoitti (SSS 26.3.) erittäin osuvasti: “Salolaista päätöksentekoa näyttää leimaavan yksi merkittävä ongelma: yhteisen tilannekuvan puuttuminen”. Yhdyn myös huomioon yleisen luottamuksen vähyydestä, mutta virkavastuuseen en nojaa yhtä vakaasti. Esimerkiksi surullinen, kaupunkilaisten luottamusta syvästi nakertanut oppimisympäristöselvitys lähti poliittisesta ohjeistuksesta, jonka mukainen lopputulos ei missään nimessä ollut. Oppimisympäristöihin liittyvää selvitystä ja visiointia oli vähän, kouluverkkoon keskittyvää laskelmaa ja ankaraa lakkautuslistaa sitäkin enemmän. Ei siis ihme, että selvityksen lukuja kritisoidaan - nehän on koottu sellaisista lähtökohdista, joista niitä ei pyydetty. Tilanne on juuri Väistön mainitsema, tilannekuva ei varsinkaan lopussa ollut yhteinen.
Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan muodostaminen alkaa ennen valmistelun aloitusta. Kuntalaisen täytyy voida luottaa, että valmistelu myös tehdään tuon muodostetun yhteisen käsityksen mukaan, eikä sen suunta muutu esimerkiksi viranhaltijoille asetettujen muiden tavoitteiden myötä - ainakaan pitämättä päättäjiä mukana käänteissä.
Aihe on todella olennainen ja haluankin nostaa keskusteluun yhden tulevan strategian kriittisimmistä termeistä: rakenteellinen uudistus.
Vain rakenteita uudistamalla saamme sopeutettua, rakennettua ja kehitettyä Saloa, mutta onko meillä yhteinen ymmärrys, mitä termillä tarkoitetaan?
Osalle käsite merkitsee palveluverkkoa ja sen laajuttaa. Itse käsitän sen yhdeksi osaksi rakenteellisten uudistusten valikoimaa, joista paljon merkittävämpiä ovat organisaatioiden työnjako, viranhaltijatyön sujuvuus ja sitä helpottavat, hyvin toimivat IT-järjestelmät. Käsitteen alle kuuluvat myös tarjottavien palvelujen määrä, laatu ja ajankohta, hintataso (myös sisäiset vuokrat), ennaltaehkäisevän toiminnan resursointi sekä työnjako alueen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.
Rakenteellisten uudistusten työkaluihin lukeutuu varmasti vielä monta aihetta, joita edellä listattujen kanssa suunnataan ja järjestellään uudelleen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Huomioitavaa on, ettei näitä tekijöitä säädetä ainoastaan säästämällä ja lakkauttamalla. Osaan vaikutetaan tehokkaasti uudelleen suunnittelemalla, yksityistä palveluntuotantoa lisäämällä, kaupungin organisaation työkaluja kehittämällä ja työhyvinvointiin panostamalla. Joidenkin kohdalla leikkurin tulee käydä ja osan kohdalla vaikutuksia saadaan investoimalla.
Kaiken ydin on yhteisen kokonaiskuvan muodostaminen sekä kokonaisuuksien kunnianhimoinen, realistinen ja reilu käsittely. Samoin kuin liika säästöihin keskittyminen ei ratkaise taloutemme haasteita, ei pelkkä raha saa mittaroida niiden palveluiden järjestämistä, jotka vaikuttavat kuntalaisen elämän ytimeen: asumiseen, työssäkäyntiin ja perheen hyvinvointiin.
Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyn lisäksi meidän tulee muodostaa yhteinen käsitys tavoiteltujen vaikutusten aikajänteestä. Lähdetään siis luomaan kunnianhimoista, kuntalaisen ja viranhaltijan luottamusta ja hyvinvointia lisäävää strategiaa, joka ammentaa vetovoimatekijöistämme, kunnioittaa ympäristöä ja asukkaita eri elämäntilanteissa. Näissä riittää kompromisseja löydettäväksi - niiden myötä toivottavasti päätöksentekomme laatu nousee kohisten.
(julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä Mieltä -osastolla 2.4.)
תגובות